Tekoälyä vai tiliristikoita talousjohtajalle?

Robottien toitotetaan vievän pian kirjanpitäjien tehtävät ja tekevän kaikki rutiinit taloushallintoa koskevissa lehdissä ja artikkeleissa.  En pidä robotti -sanasta enkä pidä eräänlaisesta pelottelusta ja todellisen asian häivyttämisestä raflaavien sanojen taakse. En ymmärrä, mitä robotti juuri taloushallinnon rutiineissa tarkoittaa.

Oma taustani on laskentatoimessa ja taloushallinnossa. Olen ollut mukana lukuisissa tietojärjestelmähankkeissa ja niiden käyttöönotoissa. Nörtti en silti ole.  Nykyisessä työssäni rekrytointikonsulttina on pysyttävä ajan tasalla tietojärjestelmien kehityksessä ja taloushallinnon digitalisoinnissa. Toimenkuvat ja töiden organisointi muuttuvat kehityksen myötä. Henkilön kokemus on pystyttävä hahmottamaan hakemuksista ja haastatteluista.

Käytännönläheisenä laskentatoimen ihmisenä ärsyttää teknologiasävyinen keskustelu. Tekoäly, robotiikka, automaatio, koneoppiminen, digitalisointi ja sähköiset järjestelmät vilisevät teksteissä. Olen pyrkinyt selvittämään itselleni, mitä nuo käsitteet tarkoittavat. Ryhdyin seuraamaan alan kirjoittelua ja kas kummaa asiat avautuivat hiljalleen. Mutta kuinka moni tiukasti aikatauluihin ja arjen rutiinitehtäviin paneutunut taloushallinnon ammattilainen ehtii perehtyä samoin?

Robotti ei ole digitaalinen muutos

Ilahduin Taloushallintoliiton Vero- ja Tilipäivillä 2018 tammikuussa, kun Starian Merja Fishcerin puheenvuoro käsitteli robotteja ja tekoälyä aivan toisesta näkökulmasta. Kyse ei ole teknologiasta vaan itse kunkin valmistautumisesta digitaalisen muutokseen. Kyse on työelämän murroksesta, joka edellyttää töiden uudelleen organisoimista ja erilaista osaamista. Yksittäisessä yrityksessä lienee johdolla merkittävin rooli keskustelun ylläpitämisessä työntekijöiden kanssa käytännön tasolla.

Suppea gallup digitaalisuuden tilasta omassa verkostossani antoi hyvän kuvan tilanteesta. Kirjanpitäjäni ei ’pelkää’ robotteja vaan katsoo digitalisaation helpottavan työtä ja kasvattavan kirjanpitäjän vastuuta. Omaa osaamistaan saa käyttää entistä syvemmin. Häntä ärsyttää tiedon saannin vaikeus erityisesti viranomaisilta. Tietojärjestelmien prosessin kehitysvastaava elää digitalisaation keskellä ja kertoo vauhdin kiihtyneen viimeisen vuoden sisällä huimasti. Hänen työpaikallaan robotteja on käytössä jo useita asiakaspalvelussa, jossa työntekijöiden määrää on vähennetty. Hän myös näki riskinä virheellisesti määritellyt prosessit, jolloin robotit todella voivat ’ottaa vallan’ käsitellessään massaa väärin ohjelmoituina.  Viestinnän ammattilainen puolestaan katsoo, ettei kyse ole mistään maailmanlopun asiasta eikä pitäisi luoda tarkoituksella kuvaa töiden loppumisesta. Hän uskoo, että ihminen oppii aina ja ratkaisee asiat oikein päin.

Kauppakorkeakoulussa opin kirjanpitoa tiliristikoiden avulla. Ne hahmottivat hyvin, mitä on debet ja kredit ja miten tilitapahtuma vaikuttaa tulokseen ja taseeseen. Kaikissa oppilaitoksissa tiliristikoita ei enää hyödynnetä opetuksessa ja minua katsotaan kummeksuen ottaessani aiheen esille. Laskentatoimen ammattilaiset kuitenkin kertovat käyttävänsä edelleen tiliristikoita pohtiessaan monimutkaista liiketapahtumaa. Tiliristikko on havainnollinen ja käytännönläheinen ongelmanratkaisun väline.

Talousjohtaja tarvitsee sekä tekoälyä että tiliristikoita työssään.

Alla Taloushallintoliiton video Tili- ja veropäiviltä 2018, jossa puhujana Merja Fischer ja aiheena robotiikka, tekoäly ja työelämän murros.